29 marras
Autopurkamoliitto

Romutuspalkkio tekee paluun

Vuonna 2015 ensi kertaa kokeiltu romutuspalkkio astuu vuoden alusta jälleen voimaan. Autotuojat
ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio näkee, että palkkio hyödyttää paitsi autokauppaa
myös kierrätystä ja koko kansantaloutta.

 

Vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilu kiihdytti autojen kiertoa liikenteessä. Se nuorensi
romutettavien autojen keskimääräistä ikää melkein kahdella vuodella ja piristi autokauppaa selvästi.

 
Vuonna 2018 palkkio tulee takaisin. Tällä kertaa ostettavan auton hiilidioksidipäästörajoitus on
vielä tiukempi, vain 110 g/km, kun se viimeksi oli 120 g/km.

 

– Romutuspalkkiolla tähdätään autokannan uudistamiseen. EU:n asettamat liikenteen
päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat todella tiukat. Jopa 50 prosenttia päästöjä
pitää vähentää, Tero Kallio perustelee.

 
Palkkiokäytäntöjä on hieman viilattu viimekertaisesta, mutta periaatteet ovat samat. Palkkion saavat
yhä ainoastaan yksityiset. Kallion mukaan autoala pyrki vaikuttamaan siihen, että periaatteet
olisivat mahdollisimman yksinkertaiset.

 
– Päästöjen mukaan liukuva palkkiosummakin oli keskusteluissa mukana, mutta on kaikkein
parasta, että pidetään periaate yksinkertaisena.

 
Palkkiossa on kaksi tasoa. Hallituksen esityksen mukaan valtion varoista maksettaisiin
romutuspalkkiota tuhat euroa sellaisen bensa- tai dieselkäyttöisen henkilöauton hankintaan, jonka
hiilidioksidipäästöt ovat enintään 110 g/km.

 
Kahdentuhannen euroa palkkion saa, kun hankkii etanoli-, kaasu- tai ladattavan hybridiauton.
Etanoli- ja kaasuautojen kohdalla ei sovelleta 110 g/km hiilidioksidipäästörajaa.

 
Autoala maksaa valtion tuen lisäksi viisisataa euroa, eli käytännössä romutuspalkkio on
kokonaisuudessaan bensa- ja dieselautoille 1500 euroa ja etanoli-, kaasu- tai ladattavalle
hybridiautolle 2500 euroa.

 
Romutuspalkkiota varten on varattu 8 miljoonaa euroa valtion varoja vuodelle 2018. Hallituksen
esityksen mukaan palkkiota myönnetään 1.1. – 31.8.2018 yksityishenkilöille, jotka vievät
romutettavaksi vähintään 10 vuotta liikenteessä olleen auton. Lisäksi auton on pitänyt olla
liikenteessä edellisenä kalenterivuotena. Tuen saajan tulee myös olla romutettavan auton omistaja.

 
– Liikenteessäoloaika oli alun perin kirjattu hiukan löysästi. On tärkeä muotoilu, että romutettavan
auton on pitänyt olla edellisen kalenterivuoden aikana liikennekäytössä. Ei siis koko vuotta, koska
sellainen rajaus olisi liian tiukka. Romutettavissa autoissa on paljon kesäautoja ja kausiautoja,
Kallio sanoo.

 
– Toistaiseksi kuitenkin näyttää, että kirjauksella tarkoitetaan sitä, että auton olisi tullut olla
liikennekäytössä koko edellisen kalenterivuoden. Tämä on omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä ja
vaatimus siitä, että vanha esimerkiksi kausiautona palveleva kulkupeli olisi pitänyt olla koko
vuoden 2017 liikennekäytössä on kohtuuton ja saattaa pahimmillaan syödä koko kampanjan tehon,
Kallio sanoo.

 

Kokemukset rohkaisevat

 
Vuoden 2015 palkkiokokeilusta jäi käteen paitsi tilastotietoa myös kansalaiskysely. Sen mukaan
kaksi kolmasosaa romutuspalkkion käyttäneistä ilmoitti, että eivät olisi missään tapauksessa
ostaneet uutta autoa ilman romutuspalkkiota.

 
– Me laskimme siitä nettotuoton valtiolle verojen kautta, Kallio sanoo.

 
– Selvästi nähtiin, että palkkion hyödyntäneissä oli sosioekonomiselta asemaltaan pienituloisempia
ihmisiä kuin uuden auton ostajat keskimäärin, paljon ensimmäisen auton ostajia ja keskimääräistä
enemmän naisia. Nämä ovat kaikki tavoiteltavia ryhmiä.

 
Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen kertoo, että vuoden 2015 kokeilu
näkyi romutustilastoissa selvästi. Vuonna 2014 romutustodistuksia myönnettiin noin 62 000,
vuonna 2015 lähes 67 000 ja vuonna 2016 noin 59 000.

 
Piristynyt taloustilanne on kiihdyttänyt autojen kiertoa tänä vuonna jo valmiiksi, joten
romutuspalkkio tulee nyt otollisempaan saumaan kuin vuonna 2015.

 
– Tänä vuonna romutustodistuksia on myönnetty noin 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna
samana aikana, Silvennoinen kertoo.

 
Uusien autojen kauppa ja romutustodistusten määrä seurailevat toisiaan. Suomen Autopurkamoliitto
ry:n puheenjohtaja Kari Laine sanoo, että tämä on purkamoiden näkökulmasta tärkeä huomio.

 
– Jos uusien autojen kauppa hidastuu, se vaikuttaa käytettyjen autojen poistumaan. Kun kauppa taas
kiihtyy, autojen poistuma kasvaa ja se vaikuttaa purkamojen materiaalivirtaan.

 
Purkamoiden kannalta olennaista on myös se, että vuoden 2015 kokeilussa romutettavien autojen
keski-ikä oli 18,6 vuotta, kun se normaalisti on 20,3 vuotta.

 
– Autojen määrässä on selvä ero, jos verrataan samanmerkkisiä ja -mallisia 20-vuotiaita ja 18-
vuotiaita autoja. Liikenteessä on todella paljon enemmän 18-vuotiaita autoja, Arto Silvennoinen
sanoo.

 

Lobbaus vaatii sitkeyttä

 
Tero Kallio myöntää, että romutuspalkkio on ollut hänelle eräänlainen lempilapsi jo vuosia.

 
– Aloin puhua siitä vuonna 2011. Monella oli silloin muistissa Saksan kokeilu vuosilta 2009 – 2010,
joka ei onnistunut kovin hyvin. Minä yritin sanoa, että katsotaan miten se epäonnistui ja opitaan
siitä. Samaan aikaan esimerkiksi Espanjassa toimi viitisen vuotta tällainen systeemi, ja se nosti
Espanjan autokaupankin plussalle pitkäksi ajaksi.

 
Valtionvarainministeriö oli ajatukselle pitkään nihkeä. Lopulta romutuspalkkio pääsi keskusteluun
suoraan poliittisten päättäjien kautta.

 
– Meillä on Suomessa vanha autokanta ja tiukat päästötavoitteet ja niin edelleen. Tietenkään
romutuspalkkio ei ole pysyvä lääke vaan pieni laastari, mutta se kuitenkin auttaa. Lisäksi valtio saa
tuntuvat verohyödyt, Kallio sanoo.

 

Verotuksesta puheen ollen, Autotuojat ja -teollisuus ry on vuosikausia puhunut autoveron
poistamisesta ja verotuksen painottamisesta vuosittaiseen ajoneuvoveroon. Kallion mukaan muiden
maiden tilastoista nähdään, että pieni tai olematon autovero nuorentaa autokantaa ja romutusikää
tuntuvasti.

 
– Jos kerran Suomi sitoutuu näihin tiukkoihin päästötavoitteisiin, niin moni muu asia on ihan
neppailua siihen verrattuna, kuinka paljon me saataisiin autettua asiaa poistamalla autovero.

 
Romutuspalkkioon on suhtauduttu skeptisesti monelta taholta. Jotkut näkevät palkkiosumman niin
pieneksi, että summan saa helposti tingittyä uuden auton hinnasta muutenkin.

 
– Siihen on sellainen neuvo, että ei sitä romutustodistusta kannata alkaa heti autokaupan
tuulikaapissa heilutella. Ensin käydään normaalit hintaneuvottelut ja tingitään hinnasta se mitä
tingitään, ja lopuksi kaivetaan romutustodistus esiin.

 
Toinen kritiikin aihe on ollut se, mahdollistaako romutuspalkkio vähävaraisille 20 vuotta vanhan
auton vaihtamisen uuteen.

 
– Vuoden 2015 kampanjan alla tuli paljon palautetta, että luuleeko se Kallio, että 20 vuotta vanhalla
autolla ajava ryntää 1500 euron takia ostamaan uuden auton. En tietenkään luule. Mutta meillä on
yli 800 000 yli 15-vuotiasta autoa liikennekäytössä ja palkkiorahaa riitti vain 8000 autoon. Se on
prosentti koko määrästä. Kyllä se prosentti niitä ihmisiä löytyy, ja olisi löytynyt enemmänkin. Raha
tulee loppumaan kesken nytkin.

 
Kallion mukaan kampanja nähdään usein tahallisesti vain autokaupan omien etujen ajamisena.

 
– Juuri sen vuoksi on tärkeää osoittaa, että tästä hyötyvät muutkin kuin me. Ei tietenkään haittaa
että autokauppakin piristyy, mutta ymmärtääkseni purkamot ja murskaamot olivat edellisen
kokeilun jälkeen tyytyväisiä.

 

Käytetyt osat, tulevaisuuden bisnes?

 
Romutuspalkkio lisää autopurkamojen materiaalivirtaa. Purkamoalan tulevaisuudennäkymät ovat
muutenkin monella tavalla kiinnostavia.

 
Jotkin autovalmistajat ja myös autokauppiaat ovat alkaneet tehdä omaa liiketoimintaa käytettyjä
varaosia kunnostamalla ja myymällä. Tämä on purkamoiden näkökulmasta uusi kehityssuunta,
mutta toistaiseksi on vaikea sanoa mihin se johtaa.

 
Tero Kallion mukaan autovalmistajien ja maahantuojien näkökulmasta alkuperäinen varaosa on
parempi vaihtoehto kuin halpa tarvikeosa.

 
– Alkuperäinen osa on aina ennen tarvikeosaa. Tietysti riippuen siitä, mihin käyttöön se osa menee,
esimerkiksi turvallisuusnäkökulmasta. Ostajan pitää käyttää maalaisjärkeä siinä, mikä soveltuu
mihinkin, Kallio sanoo.

 
Suomen Autokierrätys Oy huolehtii autovalmistajien ja maahantuojien tuottajavastuusta Suomessa.
Se on laissa määritelty tuottajayhteisö, joita on eri aloilla omansa. Autotuojat ja -teollisuus ry
omistaa Suomen Autokierrätys Oy:n. Romuautojen vastaanottopisteitä on kaikkiaan 275.

 

– Meillä on jäsensopimukset maahantuojien kanssa, jotka maksavat tämän toiminnan,
markkinoinnin ja toimiston. Lisäksi meillä on neljä murskainoperaattoria, joiden kanssa meillä on
hyvin seikkaperäinen sopimus, mitä he tekevät auton kierrättämiseksi.

 
Myös käytettyjen autojen maahantuojat ovat tuottajavastuun piirissä. Käytettyjä autoja tuodaan
suomeen 20 000 – 30 000 kappaleen vuosivauhtia. Tänä vuonna määrä nousee kenties noin 28 000
kappaleen paikkeille. Tätäkin selittää talouskasvu.

 
Tuottajavastuusta vastaa valtion puolelta Pirkanmaan ELY-keskus.

 
– Sieltä lähti vastikään paimenkirje noin 200 maahantuojalle, jotka eivät ole meidän jäseniä. Liittyä
pitää uhkasakon uhalla, Silvennoinen kertoo.

 

Muita uutisia

29 marras
Autopurkamoliitto

Puheenjohtajan palsta 4/2017

Marraskuu on jo lähes puolivälissä ja lämpömittarin lukema lähes sama kuin juhannuksena, muutama lämpöaste. Ilmastonmuutos on todellisuutta ja se tulee ottaa vakavasti. Yhtä todellinen, ilmastonmuutosta vieläkin vakavampi, uhka ovat muovit ja niistä syntyvä jäte. Muoveista sekä autoperäisistä jätteistä muodostuu huimasti kasvavaa liiketoimintaa perinteisen purkamotoiminnan rinnalle.   Autopurkamoiden varaosamyynnin (uudelleenkäytön) rinnalle syntyy jätehierarkian ohjaamana tarve lajitella […]

Lue lisää
18 elo
Autopurkamoliitto

Työryhmä etsi keinoja tehostaa käytettyjen autonosien menekkiä

Vuosina 2015-15 toteutetussa romuajoneuvojen varastointi-, kuljetus- ja esikäsittelytoiminnan ympäristönsuojelun kehittämistä koskevassa hankkeessa esitettiin yhdeksi kohteeksi elv-autojen osien uudelleenkäytön tehostamista Suomessa. Ympäristöministeriö perusti syksyllä 2016 epävirallisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli löytää uusia keinoja ja toimintatapoja, joilla voitaisiin tehostaa romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä. Työryhmässä olivat edustettuina Suomen Autopurkamoliitto ry, Autovahinkokeskus, Suomen Autokierrätys Oy sekä romuajoneuvojen käsittelyä harjoittavien operaattoreiden […]

Lue lisää