18 elo
Autopurkamoliitto

Työryhmä etsi keinoja tehostaa käytettyjen autonosien menekkiä

Vuosina 2015-15 toteutetussa romuajoneuvojen varastointi-, kuljetus- ja esikäsittelytoiminnan ympäristönsuojelun kehittämistä koskevassa hankkeessa esitettiin yhdeksi kohteeksi elv-autojen osien uudelleenkäytön tehostamista Suomessa.

Ympäristöministeriö perusti syksyllä 2016 epävirallisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli löytää uusia keinoja ja toimintatapoja, joilla voitaisiin tehostaa romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä.

Työryhmässä olivat edustettuina Suomen Autopurkamoliitto ry, Autovahinkokeskus, Suomen Autokierrätys Oy sekä romuajoneuvojen käsittelyä harjoittavien operaattoreiden edustajat. Viranomaisia edustivat Etelä-Savon ja Pirkanmaan ely-keskukset, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö.

Työryhmä kokoontui syksyllä 2016 kolme kertaa. Autopurkamoliittoa työryhmässä edusti puheenjohtaja Kari Laine.

 

Tarkastelussa vapaaehtoiset toimet

Osien uudelleenkäyttöä olisi mahdollista edistää lainsäädännöllisillä toimilla, toimialan vapaaehtoisilla menettelyillä sekä tehostamalla viranomaisvalvontaa.

Työryhmässä keskityttiin käsittelemään ensisijaisesti alan vapaaehtoisiin toimiin liittyviä toteutustapoja. Niillä arvioitiin saatavan parempia tuloksia kuin lainsäädännöllisillä toimilla, raportissa todetaan.

Työryhmän tarkemmin tarkastelemat vapaaehtoiset toimet ovat: alan sisäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen, varaosien laatuluokitus- ja takuukäytäntöjen kehittäminen, laatujärjestelmien kehittäminen ja koulutus, mahdollisuus käyttää elv-varaosia vakuutusyhtiöiden kolarikorjauksiin ja kuluttajille suunnatun tiedotuksen lisääminen.

 

Sisäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen

Keskeisenä haasteena osien uusiokäytölle pidetään purettavien autojen saamista purkamoille pelkkään metallikierrätykseen päätymisen sijasta.

Tiedonvälityksen lisäämistä ja parantamista pidettiin työryhmässä keskeisenä tekijänä käytettyjen osien hyödyntämisen edistämisessä. Tiedonvaihdon parantamiseksi on tunnistettu yhteisten tietojärjestelmien käyttö ja tehokkaampi yhteistyö.

Toimijoilla on käytössään useita erilaisia sähköisiä järjestelmiä, joiden yhteensovittamisella ja nykyistä paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin lisätä sopivien autojen päätymistä purkamoille.

Työryhmän mukaan alalle voitaisiin perustaa yhteinen tietopankki. Se toimisi tiedonvälityskanavana sille, kuinka purkamot voisivat saada sopivia romuautoja purettavikseen.

 

Osien laatuluokitus- ja takuukäytännöt

Käytettyjen varaosien haluttavuutta korjauksissa edistävät niiden standardointi ja mahdollinen varaosalle myönnettävä takuu.

Varaosa-alan yhdistys ry:llä on jo olemassa varaosien laatuluokitus. Suomessa ei kuitenkaan ole yleistä takuukäytäntöä puretuille varaosille, yksittäisillä purkamoilla on omia takuujärjestelyjä.

Yhtenäisen takuujärjestelmän kehittäminen käytetyille varaosille esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevan toimialakohtaisen ”Green Parts” -takuumallin mukaisesti voisi lisätä osien haluttavuutta.

 

Laatujärjestelmien kehittäminen ja koulutus

Työryhmässä todettiin, että romuajoneuvojen esikäsittely-yritysten ympäristönsuojelun hyvillä käytännöillä on keskeinen merkitys myös osien uudelleenkäytön edistämisessä.

Hyvät käytännöt liittyvät mm. vaarallisten aineiden ja osien poistoon, varaosien asianmukaiseen varastointiin, kirjanpitoon ja uusien työntekijöiden perehdytykseen.

Yksittäiseksi toiminnan laatua parantavaksi tekijäksi ehdotettiin, että asianmukaisesti kuivattuihin autoihin voitaisiin kehittää yhtenäinen merkintätapa, esimerkiksi viivakoodi. Se voitaisiin lukea sekä tarkastuksella että operaattorin portilla, ja liittää purkamon tai romuttamon sähköiseen kirjanpitoon.

 

Käytetyt osat ja vakuutusyhtiöiden kolarikorjaukset

Työryhmässä toivottiin, että käytettyjä varaosia voitaisiin Suomessa käyttää nykyistä enemmän vakuutusyhtiöiden maksamiin korjauksiin.

Esimerkiksi Ruotsissa käytetyistä varaosista 95 prosenttia menee vakuutusyhtiöiden maksamiin korjauksiin, kun Suomessa luku on noin kaksi prosenttia.

Ruotsissa romutukseen päätyvä autokanta on uudempaa kuin Suomessa. Se mahdollistaa vakuutuskorjauksiin soveltuvien osien paremman saatavuuden.

Käytettyjen osien hyödyntämiseen perustuvia vakuutustuotteita ei tällä hetkellä juuri ole tarjolla.

Työryhmän keskusteluissa esitettiin, että käytettyjen varaosien hyödyntämisen edistäminen tulisi alkaa korjaamon työnjohdosta.

Lisäksi toivottiin, että kuluttajille tarjottaisiin enemmän vaihtoehtoja ja päätösvaltaa varaosien käytössä, ja tarjottaisiin vakuutustuotteita, joissa korjaus tehtäisiin siihen kuntoon kuin auto oli ennen vahinkohetkeä.

 

Tiedotusta kuluttajille

Kuluttajien tietoisuuden lisääminen romuajoneuvojen oikeasta käsittelystä edistäisi niiden kulkeutumista lailliseen kierrätysjärjestelmään. Se edistäisi myös osien päätymistä uudelleenkäyttöön.

Käytettyjen varaosien menekkiä voitaisiin lisätä parantamalla niiden imagoa. Osien uudelleenkäyttöä voisi markkinoida alan yhteisillä tiedotuskampanjoilla.

Myös semantiikkaa eli sanojen merkitystä olisi syytä arvioida. Osien yleinen arvostus saattaisi parantua, jos lähinnä kielteisiä ajatuksia herättävän ”romuajoneuvon” sijasta käytettäisiin termiä ”elv-ajoneuvo” tai ”purkuauto”. Purettavista osista voitaisiin käyttää ilmaisua ”käytetty varaosa”.

”Romuajoneuvon osien uudelleenkäytön tehostaminen; Työryhmän raportti” löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79697

 

Muita uutisia

09 kesä
Autopurkamoliitto

Helsingin Egara-kokous oli menestys

Eurooppalaisten autopurkamoliittojen yhteistyöjärjestö Egara (European Group of Automotive Recycling Association) piti vuosikokouksensa Suomessa 19.-20. toukokuuta. Tapahtuma oli kaikin puolin menestyksekäs.   Ilmassa oli pientä historian havinaa, kun Egara-väki aloitti kaksipäiväisen kevättapaamisensa Helsingissä perjantaina 19. toukokuuta 2017. Kokouspaikkana toimi hotelli Crowne Plaza, joka oli tukikohtana myös keväällä 1999, jolloin Egara ensimmäisen kerran kokousti Suomessa. – Olemme […]

Lue lisää
09 kesä
Autopurkamoliitto

Walter Frauenknecht jatkaa Egaran puheenjohtajana

Egaran vuosikokous valitsi Walter Frauenknechtin jatkamaan järjestön puheenjohtajana. Sveitsiläinen Frauenknecht on ollut pitkään mukana Egarassa, ja ennen Helsingin-kokousta hän toimi väliaikaisena puheenjohtajana.   Egara myös täydensi hallituksensa kokoonpanoa. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Mikael Abraham Ruotsista. Hallituksessa jatkavat Frauenknechtin ohella Marc van den Brandt (Hollanti), Dorothée Decrop (Ranska) ja Siri Sveinsvoll (Norja). Egaran pääsihteerinä toimii Henk […]

Lue lisää