Paljon alustuksia ja tilannekatsauksia oli tarjolla Suomen Autopurkamoliitto ry:n (Salry) syyskokouksessa lauantaina 26. syyskuuta. Kokous pidettiin tällä kertaa kotimaassa, nimittäin Tampereella, Sokos Hotel Tornin tiloissa.

Puheenjohtaja Kari Laine avasi kokouksen klo 9:02 ja toivotti paikalle saapuneet tervetulleiksi. Tutut kokouksen alkurutiinit käytiin läpi sujuvasti. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Laine ja sihteeriksi toiminnanjohtaja Kari Heikkilä.

Kokouksessa oli edustettuna 28 liiton jäsenyritystä.

Salryn jäsenpurkamoiden omasta sertifioinnista on ollut puhetta aiemminkin. Nyt asia nousi vahvasti esille, sillä yleiset kokemukset toimivista laatujärjestelmistä ovat olleet myönteisiä.

– Laatujärjestelmä on yrityksen etu. Se tuo kustannustehokkuutta ja lisää uskottavuutta, tähdensi puheenjohtaja Laine.

Omavalvontaan perustuvan laatujärjestelmän arvioitiin sopivan autopurkamoalalle parhaiten. Salry tuottaa ohjeistuksen, jonka jäsenpurkamot saavat käyttöönsä.

Syyskokous kannatti Salryn liittymistä Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Liittymisen myötä jäsenistö sitoutuu kehittämään toimintaansa entistä enemmän kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteisen mukaisesti.

Toiminnanjohtaja Heikkilä kertoi Salryn uusista nettisivuista, jotka otetaan käyttöön marras-joulukuun taitteessa. Sivustouudistusta on ollut ohjaamassa työryhmä, johon ovat Heikkilän ohella kuluneet Katriina Tukiainen, Mikko Tuulimo ja Veli-Matti Lahtinen.

Seuraava vuosikokous päätettiin pitää Helsingissä 19. maaliskuuta 2016. Yksityiskohtaista tietoa kokouspaikasta tulee myöhemmin.

Sertifioinnista

monia etuja

Paikalle saapuneille tarjottiin siis tuhti tietopaketti purkamoalaan ja –yrittämiseen liittyen. Varpu Ylhäinen VBM-Yrityspalveluista alusti purkamoiden oman sertifioinnin tarpeellisuudesta, ja Päivi Kuivasniemi esitteli opinnäytetyötään romuajoneuvoista annetun asetuksen mukaisen kierrätyksen ja uudelleenkäytön toteutumisesta Suomessa.

Ylitarkastaja Päivi Linho Pirkanmaan ely-keskuksesta kertoi ajoneuvojen tuottajavastuusta ja autokierrätyksen tilanteesta.

Hän kertasi tuottajavastuun yleisiä periaatteita, joihin muun muassa kuuluu tuottajan ensisijainen oikeus järjestää jätehuolto.

Ajoneuvojen osalta auton haltijan on toimitettava romuajoneuvo tuottajan lukuun toimivalle kerääjälle tai käsittelijälle, sanoo jätelaki. Vain virallisella vastaanottopaikalla on oikeus ottaa vastaan romuajoneuvo ja kirjoittaa siitä romutustodistus.

Ajoneuvokierrätystä koskevassa tuottajayhteisössä on kaikkiaan 133 uusien ja käytettyjen autojen maahantuojaa. Suomen Autokierrätys Oy:llä on 277 vastaanottopistettä.

Vastaanottopisteiden verkoston kirjavuus herätti keskustelua ja kommentteja kokousväessä. Voivatko ”kesäkahvilat”, ”leirintäalueet” tai ”vpk:t” oikeasti toimia vastaanottopisteinä EU-direktiivin tarkoittamalla tavalla? Kokousväki evästi viranomaisia perkaamaan tilannetta.

Vuonna 2014 maassamme kirjoitettiin noin 63 000 romutustodistusta, mutta Suomen Autokierrätyksen kokonaisarvio romuajoneuvokertymästä oli 120 000 kpl. Linho totesi tämän erotuksen olevan mysteerin, jonka yksityiskohtia kukaan ei tunne.

Hän muistutti, että Suomen ympäristökeskus ei ole myöntänyt yhtään vientilupaa romuajoneuvojen maastavientiin.

Autojen kierrätyksen nykytilan suhteen kokousväki ilmaisi epäluulonsa väitteisiin, että Suomi on saavuttanut vaaditut kierrätysprosentit. Miten EU:n asettama tavoite voi toteutua, kun puolet romuautoista on kateissa, ihmeteltiin.

Romutuspalkkiokokeilu

puri odotettua paremmin

Viestintäpäällikkö Kirsi Heikkilä Autoalan tiedotuskeskuksesta toi esille väliaikatietoja menossa olleesta romutuspalkkiokokeilusta.

Syyskokouksen aikaan kokeiluun alun perin myönnetty 3 miljoonaa euroa oli jo käytetty, ja eduskunnan päätöstä viiden miljoonan euron lisämäärärahasta odotettiin. Tuo päätös syntyi pari viikkoa Salryn kokouksen jälkeen.

Kirsi Heikkilän mukaan romutuspalkkioasiakkaat hyödynsivät saamaansa 1 500 euron romutuspalkkiota eniten pieniin, vähäpäästöisiin autoihin. Tavallisimpia hankintoja olivat muun muassa Ford Fiesta, Toyota Yaris, Hyundai i20 ja Kia Rio.

– Moni heistä olisi muuten ostanut keskikokoisen, käytetyn auton.

Palkkiokokeilun suosio näkyi hyvin romutettujen henkilöautojen tilastoissa. Elokuussa 2015 tehtiin 8 223 romutuspoistoa, mikä on kaikkien aikojen kuukausiennätys.

Tuottajavastuukoordinaattori Mirva Danska-Karlsson Stena Recycling Oy:stä totesi romutuspalkkiokokeilun lisänneen kierrätysautojen toimittamista vastaanottopisteisiin etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa asutuskeskuksissa.

Hän muistutti purkamoväkeä, että auton sisältämien turvalaitteiden laukeaminen murskauksen yhteydessä on turvallisuusriski. Ruotsissa kierrätysajoneuvojen vastaanottopisteissä on käytössä BlastBox-järjestelmä, jolla turvalaitteiden sisältämät räjähdyspanokset deaktivoidaan.

Vaaralliseksi luokiteltuja palonesto- eli pop-aineita koskeva asetuksen muutos tuli voimaan EU:ssa kesäkuussa 2015. Pulmana on edelleen pop-aineiden tunnistaminen, mikä ei ole silmämääräisesti mahdollista.

Suomen ympäristökeskuksen odotetaan julkaisevan pop-yhdisteitä koskevat ohjeet lähiaikoina.

Vuoden 2016 alusta alkaen Kuusakoski Oy on ainoa autonrengasoperaattori Suomessa. Danska-Karlssonin mukaan renkaiden keräyslavoja on jatkossakin Stenan vastaanottopisteillä, mutta Kuusakoksi hoitaa niiden toimittamisen eteenpäin.

Romumetallimarkkinat

yhä alamäessä

Autonkierrätystoiminnoista Kuusakoski Oy:ssä vastaava service sales director Ari Turunen teki katsauksen maailman metallimarkkinoihin, jotka näyttävät huonoilta. Hinnat ovat alentuneet, mutta ei ole tiedossa, onko pohjatasoa vielä saavutettu.

Romumetallimarkkinoiden suuri tekijä, Kiina, on muuttunut nettotuojasta nettoviejäksi. Turusen mukaan maailmalla on ylikapasiteettia etenkin ferrous-metallien osalta. Hän arveli, että käynnissä on pudotuspeli.

– Sopeutumistilanne voi kestää 3-4 vuotta.

Romutuspalkkiokokeilusta Turunen totesi, että se on nostanut romutustodistuksen asemaa tärkeänä asiakirjana. Myös ajoneuvojen virallisen kierrätysjärjestelmän tunnettavuus on kokeilun myötä parantunut.

Toimitusjohtaja Teemu Piippo Kat-Metal Oy:stä kertoi, että vuonna 2014 yritys kierrätti 40 000 henkilöauton katalysaattoria.

Kat-Metal kierrättää myös autojen turvatyynyjä. Piippon mukaan yritys on ainoa Suomessa, jolla on ympäristölupa niiden kierrättämiseen.

Konttorinjohtaja Jukka Turunen Nordean Pirkanmaan yrityskonttorista kertoi kokousväelle ajankohtaisia asioita rahoituksesta ja sijoittamisesta.

Puheenjohtaja Kari Laine päätti kokouksen klo 15:55.