Akkualan sääntelykenttä uudistui 1. huhtikuuta 2026, kun EU:n akkuasetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö astui voimaan. Sinällään EU:n akkuasetus on suoraan sovellettavaa sääntelyä jäsenmaissa. Uudistus on merkittävä, ja se muuttaa tapaa, jolla ajoakkuja käsitellään, varastoidaan ja myydään eteenpäin. Vaikka sääntely tuo mukanaan tiukkoja reunaehtoja, se on samalla lähtölaukaus
ammattimaisemmalle ajoakkujen kiertotaloudelle.

Haasteena jätestatus ja tuottajavastuu

Sääntelyn suurin haaste liittyy siihen, milloin akku katsotaan jätteeksi. Romutustodistuksen kirjoittamisen myötä ajoneuvo ja sen osat muuttuvat juridisesti jätteeksi.

• Jäteakun palauttaminen tuotteeksi: Jätestatuksen saaneen akun valmistelu uudelleenkäyttöön vaatii nykytulkinnan mukaan tuottajan aseman (liittyminen tuottajayhteisöön) sekä tuottajayhteisön hyväksynnän prosessille.
• Ammattimainen jatkojalostus: Tämä tarkoittaa, että jäteakkujen hyödyntäminen painottuu jatkossa entistä enemmän yhteistyöhön virallisten kunnostajien ja uudelleenvalmistajien kanssa.
• Tuottajan oikeus ja velvollisuus ajoakun osalta: ELV-ajoneuvo ja siinä oleva jätteeksi katsottava ajoakku ovat vastaanottopisteen omaisuutta (omistusoikeus). Sääntelyn perusteella tuottajalle muodostuu omistusta rasittava oikeus ohjata jätteeksi katsottavan ajoakun hyödyntämistä. Toisaalta sillä on myös velvollisuus vastaanottaa tällaiset ajoakut, myös vaaralliset ajoakut. Tällä hetkellä tiedossa olevan ohjeistuksen mukaan jätteeksi katsottavat ajoakut tulee ohjata Stena Recycling käsittelylaitokselle. Liiton käsitys on, että tällaisia jätteeksi katsottavia ajoakkuja tuottajan ei osoita uudelleenkäyttöön, vaan ne menevät raaka-ainekierrätykseen ja joiltain osin poltettavaksi (mm. palaneet ajoakut tai kenno-osat).

Liiton kanta: Suora uudelleenkäyttö on mahdollista tietyin ehdoin

Liitto seuraa tiiviisti viranomaisohjeistuksen valmistumista. Tällä hetkellä liiton käsitys on, että ajoakun suora uudelleenkäyttö varaosana on mahdollista ilman jätestatusta, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät yhtä aikaa:

1. Ajoneuvon status: Ajoneuvo on tieliikennekelpoinen tai sellaiseksi kohtuudella korjattavissa (eli sitä ei ole luokiteltavissa romuajoneuvoksi eikä sitä ole romutettu)
2. Akun kunto: Ajoakkuun ei ole kohdistunut sen turvallisuutta tai suorituskykyä vaarantavia vaurioita.
3. Alkuperäinen käyttö: Akku on suoraan uudelleenkäytettävissä sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen ilman muutostöitä.

Huom: Rajanveto ”käytetyn varaosan” ja ”jäteakun” välillä on vielä osin viranomaistulkintojen varassa. Autopurkamoliitto vaikuttaa aktiivisesti siihen, että purkamoiden mahdollisuus tarjota laadukkaita käytettyjä akkuja varaosamarkkinoille turvataan myös jatkossa.

Mitä purkamo voi tehdä jo nyt?

Vaikka sääntely hakee vielä lopullisia uomiaan, purkamoiden kannattaa valmistautua tulevaan:

• Panosta diagnostiikkaan: Kyky lukea ja dokumentoida akun terveydentila (SoH) on tulevaisuuden käsittelyn ja kaupankäynnin edellytys.
• Varmista sähköturvallisuus: Tarkista, että yrityksesi sähköturvallisuusasiat ja henkilöstön pätevyys vastaavat muuttuneen sähköturvallisuuslain (190/2026) vaatimuksia.
• Verkostoidu: Luo suhteita valtuutettuihin akkujen kunnostajiin ja tuottajan edustajaan eli Stena Recycling Oy:n.

Autopurkamoliitto tiedottaa jäsenistöään heti, kun viranomaiset (kuten TUKES, LVV ja ympäristöministeriö) antavat lopulliset soveltamisohjeet ajoakkujen käsittelystä.

Yhdessä varmistamme, että suomalaiset purkamot säilyttävät asemansa kiertotalouden eturintamassa!

• Lisätietoa sääntelystä: Lainsäädäntöä – Autopurkamoliitto
• Stena Recycling Oy:n yhteyshenkilö: Hanna Seppälä, Hanna.Seppala@stenarecycling.fi