Puheenjohtajan palsta 1/2018
Liiton kevätkokous pidettiin maaliskuussa Helsingissä ja koolla olikin ennätysmäinen joukko jäseniä. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta!
Jo 12 vuotta liiton toiminnasta vastannut Kari Heikkilä jää ansioituneesti eläkkeelle ja toivotankin hänelle hyvää terveyttä. Onneksemme hänen aikomuksenaan ei ole jäädä kiikkustuoliin, saamme lukea tässä lehdessä hänen mietteitään niin ikään ansioituneen lehtimiehemme Jounin kokoamana.
Kokouksessa saatiin aikaiseksi hyvää keskustelua. Keskustelut ohjaavat liiton toimintaa eteenpäin, teot syntyvät sanoista. Liitolle ja sen jäsenistölle koen eritysen merkitykselliseksi laatujärjestelmän ja moni osoittikin mielenkiintoa hankkeeseen kokouksessa. Vastaan tätä koskeviin, ja muihinkin kysymyksiin mielelläni ja olen apuna tarvittaessa. Kokouksessa keskustelutti myös kysymys koulutuksista.
Haasteellisena nähtiin autojen sähkökäyttö, kaasukäyttöautojen kaasujärjestelmät sekä uuden tyyppinen ilmastoinnin kaasu r1234yf, joka on erityisen paloherkkää ja jota käytetään muun muassa sotateollisuudessa. Hyvä että jäsenistö seuraa aikaa ja kehitystä, etsitään yhdessä koulutukseen vaihtoehtoja.
Autoalan murroksesta keskustelu jäi vähäiseksi, vaikka tiedossa on että esimerkiksi Ranska ja Saksa ovat asettamassa dieselautojen käyttökieltoja tietyissä kaupungeissa, ja samalla suositaan sähkökäyttöisiä ajoneuvoja. Sääolosuhteet ja harva latausverkosto sekä vielä kehitysvaiheessa oleva tekniikka suosinee vielä pitkään meillä perinteisten polttoaineiden käyttöä, joskin esimerkiksi kaasukäyttö tuntuu houkuttelevalta. Autojen arvo on tällä hetkellä politikkojen armoilla ja autokauppa on kovin herkkää, kun keskusteluihin nousee autoihin kohdistuva verotus. Kuluttaja ajattelee herkästi, että auton huollattaminen on tarpeetonta, koska auto on kohta arvoton. Tai että on turha huoltaa kun vaihdan kohta, kun vero laskee. Kuluttajalle ajoneuvo on aina iso hankinta ja hän yrittää pitää huolen, ettei sen arvo laske liikaa suunnitellun käytön aikana.
Uudelleenkäyttö, siis käytetty varaosa vaurioituneen tilalle, on saamassa ansioitunutta jalansijaansa eri auto- ja vauriokorjaamoilla ja käytetyn varaosan asema tunnustetaan kun kilpailu kiristyy ja korjaamoilla mietitään tuottavuutta ja laatua. Purkamolta saa pääsääntöisesti alkuperäisen varaosan. Vielä on kuitenkin tehtävää imagon luomisessa ja tähän me tarvitsemme vahvaa kaupallista osaamista. Liittoa on perinteisesti ajateltu pelkästään purkamoiden poliittisena etujärjestönä ja se sen tehtävä luonnollisesti on. Kaupallisuus kuitenkin kohtaa etujärjestön usein ja omistamisen ihannoinnin muuttuessa kulutukseen, käyttöön ja palveluntuottamiseen on seurattava mukana. Tässä meille on hyvänä apuna uusi toiminnanjohtaja Kai Lindell, jolla on kokemusta niin politiikasta ja edunvalvonnasta kuin kaupastakin. Keskusteluissa on noussut hänen erityinen mielenkiintonsa kestävään kehitykseen ja ympäristöajatteluun sekä lainsäädäntöön. Toivotankin hänet lämpimästi tervetulleeksi Autopurkamoliittoon.
Hyvää sekä kaupallista kevättä kaikille.
Kari Laine
puheenjohtaja
Muita uutisia
Ajoakkujen kansallinen sääntely voimaan 1.4.2026 – purkamojen rooli murroksessa
Akkualan sääntelykenttä uudistui 1. huhtikuuta 2026, kun EU:n akkuasetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö astui voimaan. Sinällään EU:n akkuasetus on suoraan sovellettavaa sääntelyä jäsenmaissa. Uudistus on merkittävä, ja se muuttaa tapaa, jolla ajoakkuja käsitellään, varastoidaan ja myydään eteenpäin. Vaikka sääntely tuo mukanaan tiukkoja reunaehtoja, se on samalla lähtölaukaus ammattimaisemmalle ajoakkujen kiertotaloudelle. Haasteena jätestatus ja tuottajavastuu Sääntelyn […]
Uusi ELV-asetus muuttaa autopurkamoalaa – mahdollisuus vai uhka suomalaisille toimijoille?
EU:n uusi asetus käyttöikänsä päähän tulleista ajoneuvoista (End-of-Life Vehicles, ELV) on osa Euroopan unionin kiertotalouspolitiikkaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että ajoneuvot suunnitellaan kierrätettäviksi ja että niiden materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Samalla asetuksella pyritään vähentämään kadonneita romuajoneuvoja, estämään romuajoneuvojen vientiä EU:n ulkopuolelle sekä tehostamaan materiaalien talteenottoa. Suomalaisen autopurkamoteollisuuden näkökulmasta uusi sääntely on kaksijakoinen. Se sisältää […]



