Kehittynyt valvontatekniikka on vähentänyt varkauksia ja ilkivallantekoja purkamoilla. Sen vaikutukset tuntuvat kahtaalla: varkaiden tunnistaminen on mahdollista, ja tehokkaan valvontalaitteiston läsnäolo ennaltaehkäisee konnuuksia.

Autopurkamot eivät ole vuosien mittaan säästyneet varkailta, vaikka purkamot eivät missään vaiheessa ole olleet rikollisten kohdetilastossa kärkisijoilla.

Takavuosikymmeninä varkaudet olivat usein myymälävarkauksiin rinnastettavaa pienten osien näpistelyä. Tilanne muuttui, kun Suomesta tuli EU:n jäsen ja metallien kierrättämisestä tuli laajamittaista, teollista toimintaa.

Viime vuosina purkamot ovat satsanneet varkauksien ja ilkivallan ehkäisyyn, kun valvontakameroiden tekninen laatu on ottanut merkittäviä edistysaskelia. Valvontalaitteiden tarjonnan kasvu on myös hillinnyt hintatason kohoamista liian korkealle.

Koirat ja kamerat hyvä yhdistelmä

Yli neljä vuosikymmentä purkamoyrittäjänä toiminut porilaisen Autopalsta Oy:n Jaakko Honkanen on löytänyt toimivan konseptin purkamoalueen valvonnassa.

Kamerat tarkkailevat aluetta ympäri vuorokauden, lisäksi kaksi vartiokoiraa pitää luvattomat vierailijat poissa purkamolta aukioloaikojen ulkopuolella.

– Tämä on osoittautunut tehokkaaksi yhdistelmäksi, Honkanen sanoo.

Pientavaran näpistelijöitä liikkuu toisinaan purkamolla päiväsaikaan. Kadonneiden osien rahallinen arvo ei yleensä ole suuri, mutta taitamaton irrottaminen aiheuttaa vahinkoa.

– Suurin halla on siinä, että he rikkovat paikkoja.

Kamerat toimivat pimeässäkin

Sastamalassa sijaitsevalla Vammalan Osamyynti Oy:n purkamolla on käytössä niin ikään tehokas kameravalvonta. Yrittäjä Jorma Ahteen mukaan sen käyttöönotto on vähentänyt purkamolle kohdistuvaa rikollisuutta.

Ahtee kertoo esimerkin tapauksesta, jossa kaksi hiippailijaa liikkui purkamokentällä aukioloajan jälkeen. Valvontakamerat saivat niin laadukkaita kuvia, että toinen voroista kyettiin tunnistamaan kasvokuvan perusteella.

– Onkohan Suomessa purkamoa, jossa olisi käynyt enemmän varkaita tai ilkivallantekijöitä kuin täällä, Ahtee puuskahtaa muistellessaan aikaa ennen kunnollisten valvontakameroiden tuloa.

– Kamerat toimivat hyvin, pimeässäkin. Voin suositella niitä kaikille hankintaa miettiville, Ahtee toteaa.

Eräs nimettömänä tässä jutussa esiintyvä kokenut purkamoyrittäjä sanoo, että takavuosien ongelmat on kyetty ratkaisemaan modernilla kulunvalvonnalla.

Hänen yrityksessään on riittäväksi luonnehdittu määrä valvontakameroita, joiden kuvatarkkuus on erinomaista tasoa. Lisäksi purkamolla on käytössä hälyttimet sekä vartiointiliikkeen palvelut.

– Joskus ennen ihmiset saattoivat hakea luvattomasti osia omaan tarpeeseensa. Ammattivarkaat ovat tulleet kuvaan mukaan vasta myöhemmin.

Pihtiputaalla oma vartiorinki

Pihtiputaalla paikalliset yrittäjät kyllästyivät toistuviin varkauksiin, ja päättivät yhdessä tehdä asialle jotain. He perustivat vapaaehtoisuuteen perustuvan vartiointirenkaan, jonka jäsenet kiertävät yöaikaan tiettyjä teollisuusalueita.

Ringissä mukana oleva Ari-Pekka Pasanen autopurkamo Auto-Osix Oy:stä kertoo, että yöllinen valvonta on tehonnut. Varkauksien määrää on saatu pienennettyä.

– Käytäntönä on, että kuljemme yöllä tietyillä alueilla ja tarkkailemme, onko liikkeellä epäilyttäviä autoja. Jos niitä näkyy, otamme rekisteritunnukset ylös ja ilmoitamme poliisille.

Osallistuminen vartiointirinkiin ei ole liian kuormittavaa, yöllinen nakki iskee jäseniin keskimäärin kerran kuukaudessa.

Pasasen mukaan varkaudet ovat olleet Pihtiputaalla todellinen riesa, jolta purkamokaan ei ole säästynyt. Hän pitää selvänä, että konnuudet ovat ammattilaisten työtä.

– Täällä maaseudulla ei ole kaupunkien tapaan huumehörhöjä, jotka murtautuisivat liikkeisiin. Varkaat ovat järjestäytyneitä ammattirikollisia.

Pihtiputaalla on liikkunut paitsi kotimaisia konnia, myös ulkomaalaisia väärintekijöitä. Havaintoja on tullut maamme eteläpuolella sijaitsevien valtioiden rekisterikilvillä varustetuista autoista.

– Meillä on purkamolla kunnon valvontakamerat. Tekniikka on mennyt eteenpäin, zoomaamalla pystyy tunnistamaan rekisterikilven jopa 300 metrin päästä, Pasanen sanoo.