Suomen Autopurkamoliitto (Salry) on antanut jäsenistöään koskevan sitoumuksen, jolla jäsenyritykset sitoutuvat edistämään toimintaansa entistä enemmän kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden mukaiseksi.

Sitoumuksen antamisesta päätettiin Salryn syyskokouksessa Tampereella.

Kyseessä on niin kutsuttu kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Kyseessä on uusi tapa, jonka avulla ympäristöministeriön Kestävän kehityksen toimikunta pyrkii edistämään kestävää kehitystä Suomessa.

Purkamot kestävän

kehityksen pioneereja

Kirjeessään Kestävän kehityksen toimikunnalle Salry toteaa, että Suomessa romutetaan vuosittain noin 120 000 ajoneuvoa, joissa on lukematon määrä uudelleen käytettäviä varaosia, ja että autopurkamotoiminta on ympäristöluvan varaista.

Kuitenkin vain noin 20 prosenttia lopullisesti liikennekäytöstä poistetuista ajoneuvoista päätyy purkamoille, joissa varaosien uudelleenkäyttö voi toteutua romuajoneuvoista annetun asetuksen hengessä. Lain noudattaminen synnyttäisi työpaikkoja, vähentäisi haitallisia ympäristövaikutuksia ja ehkäisisi harmaata taloutta.

Edelleen Salry toteaa, että romutettavat ajoneuvot ovat osiensa summa, eli uudelleenkäytettäviä komponentteja sellaisenaan tai kunnostettuina autojen korjauksessa.

Lisäksi romutettavista ajoneuvoista syntyviä jätevirtoja voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti tehokkaammin, esimerkkeinä muovit ja lasit, sekä kaatopaikattava eli jäljelle jäävä jäte.

– Autopurkamot ovat todellisia kestävän kehityksen ja kiertotalouden pioneereja, painottaa Salryn puheenjohtaja Kari Laine.

– Purkamoilla on pitkät perinteet kiertotalouden pääperiaatteen parissa työskentelystä. Meidän kohdallamme kyse on autovaraosien uudelleenkäytön edistämisestä.

Laine muistuttaa, että purkamot ovat palvelleet jo vuosikymmeniä autokorjaamoja ja yksityishenkilöitä mahdollistamalla edullisen tavan korjata autoja.

– Varaosien irrottaminen kierrätysautoista ja niiden uudelleenkäyttö on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Salryn sitoumus otettiin tyytyväisenä vastaan kestävän kehityksen pääsihteeristössä.

– Näytätte esimerkkiä sarallanne, ja itse asiassa olette ensimmäisiä kiertotalouden todellisia tekijöitä, jotka ovat sitoumuksen tehneet, viestitti Salrylle neuvotteleva virkamies Marja Innanen ympäristöministeriön kestävän kehityksen pääsihteeristöstä.

Pitkän aikavälin

tahtotila Suomesta

Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”.

Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.

Yhteiskuntasitoumus on pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteisymmärrys muutoksen välttämättömyydestä on sitoumuksen perusta. Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville.

Yhteiskunnan eri toimijat antavat omat toimenpidesitoumuksensa yhteiskuntasitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi.

Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotiskonferenssin (Rio+20) –loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus- ja toimeenpanohaasteeseen.

Salry mukana

Musiikkitalolla

Salry osallistui Helsingissä Musiikkitalolla 26. marraskuuta pidettyyn valtioneuvoston kanslian, ympäristöministeriön, ulkoministeriön ja kestävän kehityksen toimikunnan järjestämään tilaisuuteen.

Tapahtuman otsikkona oli ”Agenda 2030 ja Suomi: kestävää kehitystä ja hyvinvointia – miten se tehdään?”.

>>>www.sitoumus2050.fi