Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin myös paneelikeskustelu ajankohtaisista aiheista.

Paikalle kutsuttuina panelisteina olivat neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä, toimitusjohtaja Arto Silvennoinen Suomen Autokierrätys Oy:stä, tuottajavastuukoordinaattori Mirva Danska-Karlsson Stena Recycling Oy:stä, johtaja (yritysasiakkaat) Matti Mustapirtti Kajaanin Romu Oy:stä ja ostopäällikkö David Hyytinen Kat-Metal Oy:stä.

Mielipiteidenvaihtoa syntyi heti kysymyksestä, mitä pitäisi tehdä laittomille purkamoille, joilla ei ole ympäristölupaa eikä välttämättä edes elinkeinoilmoitusta tehtynä.

Blauberg totesi, että asia tunnistettiin ns. Autopurkamoprojektin yhteydessä. Luvat kohdistuvat ammattimaiseen toimintaan, mutta ammattimaisuuden raja voi olla vaikea vetää. Toimija ei välttämättä tunnista kohdallaan lupatarvetta.

Silvennoisen mukaan Autokierrätyksen vastaanottoverkostossa on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan, kun ajatellaan mukaan ilmoittautuneita yrityksiä.

Pohdiskelu elv-autojen tarkemmasta reitittämisestä autopurkamoille muun muassa investointien kannattavuuden turvaamiseksi synnytti ehkä eniten keskustelua. Tässä yhteydessä kysyttiin, miten kierrätysjärjestelmää tulisi kehittää uudelleenkäytön parantamiseksi, ettei elv-auto menisi purkamon ohi suoraan murskalle.

Danska-Karlsson totesi, että aihe on kyllä ollut esillä keskusteluissa ja että Stena kannattaa paikallista sopimista. Haasteena on pitkien välimatkojen Suomi – onko auto tarpeeksi hyvä osien uudelleenkäyttöä ajatellen, kun puhutaan siirtoetäisyyksistä?

Mustapirtti kertoi olevansa samaa mieltä Danska-Karlssonin kanssa. Silvennoinen painotti, että kilpailun kierrätysautoista tulee olla vapaata, elv-autoja ei voi korvamerkitä jollekin.

Blauberg sanoi, ettei lainsäädännöllisesti voi määrätä viemään autoa tietylle toimijalle.

Elv-autojen vastaanottopisteverkostosta Mustapirtti totesi, ettei Kajaanin Romu hyväksy mukaan järjestelmään toimijaa, jolla ei ole tarvittavia lupia. Emme tee yhteistyötä niiden kanssa, jotka eivät toimi vastuullisesti, hän jatkoi.

Danska-Karlsson tiivisti, että koko kierrätysala on samassa veneessä, kun metallien maailmanmarkkinahinnat ovat käsittämättömän alhaisia eikä nopeaa parannusta ole näkyvissä.

Romutuspalkkiokokeilua sivuttiin myös, sen osalta Silvennoinen sanoi, että mahdollinen jatko on poliitikkojen harkittavana. Vastaavan kampanjan – tai pysyvän järjestelmän – luominen edellyttäisi määrärahoja valtion budjettiin. Aikaisintaan se voisi olla mahdollista 2017.

Silvennoinen kehotti purkamoalaa ja muitakin autonkierrätykseen osallistuvia markkinoimaan oikeaa romuttamistapaa. Hän arveli osan kansasta elävän vielä tilanteessa, joka vallitsi ennen vuotta 2007 eli ennen nykyistä ajoneuvojen kierrätysjärjestelmää.